Pesäpalloa pidetään Suomen kansallislajina, onhan sen kehittänyt suomalainen Lauri Pihkala. Suomalaisille peliä tuskin tarvitsee esitellä, koska tämä mailapeli, jossa kaksi joukkuetta ottaa mittaa toisistaan, on luultavasti lähes kaikille suomalaisille tuttu. Sen sijaan saatat miettiä, miten voisit oppia pesäpalloa ja mistä kannattaisi lähteä liikkeelle, jos pesäpallokärpänen on päässyt iskemään. Olemme keränneet tälle sivulle muutamia vinkkejä pesäpallon oppimisesta haaveileville.

Peli on maassamme erittäin suosittu

Suomalaiset pitävät todella paljon kansallispelistään pesäpallosta eikä sen asema ole kotimaassaan horjunut, vaikkei se tarjoakaan samalla lailla mahdollisuutta jännittää kansainvälisissä arvokisoissa kuin vaikkapa jääkiekko. Pesäpalloa voidaan kuitenkin pitää tärkeänä osana maamme liikuntakulttuuria. On jopa sanottu, että laji on yhdistänyt suomalaisia kansallisella tasolla. Se on myös kohottanut paikallistunnetta merkittävällä tavalla, koska lajiin liittyy tietynlaista maakunnallisuutta.

Laji on kirinyt maamme suosituimpien urheilulajien joukkoon. 2010 lisenssipelaajia laskettiin olevan reilu 16 000, mikä on melkoinen saavutus Suomen kaltaisessa pienessä maassa. Ainoastaan yleisurheilu, salibandy, jääkiekko ja jalkapallo keräsivät enemmän lisenssiurheilijoita kuin pesäpallo. Kaikkiaan lajia harrasti kyseisenä vuonna noin 52 000 pelaajaa. Suomesta löytyy myös pesäpalloammattilaisia.

Pesäpalloa ja pitskua pelataan runsaasti Suomen kouluissa

Pesäpalloa ja sen kevytversiota, pitskua, pelataan runsaasti Suomen kouluissa. Tämän ansiosta suuri osa suomalaisista tunteekin pesäpallon perussäännöt. Pitskun kautta myös pienimmät pelaajat tutustuvat pesäpallon maailaan; pitskun säännöt ovat hieman helpommat kuin varsinaisen pesäpallon, mutta pelin kautta lapsi kuitenkin oppii pesäpallossa tarvittavia taitoja, kuten lyömistä ja pallon kiinniottoa. Lapsi myös oppii, milloin on tarkoitus juosta ja miten pelissä kerätään juoksuja. Ala-asteella usein aloitetaankin lajiin tutustuminen nimenomaan pitskun kautta.

Peli käydään kahden joukkueen välillä, jotka ovat vuorotellen ulko- ja sisävuorossa. Ollessaan sisävuorossa joukkueen tavoitteena on saada mahdollisimman paljon juoksuja. Juoksujen määrä lopulta ratkaisee sen, kumpi joukkueista selviää pelistä voittajana. Kun joukkue on sisävuorossa, tarvitsevat sen pelaajat lyönti- ja juoksutaitojaan. Lukkarin syöttäessä palloa, lyöjän tulee pyrkiä kotipesässä mahdollisimman hyvään lyöntiin. Lyönnin onnistuessa lyöjästä tulee juoksija, joka pyrkii kiertämään kentältä löytyvät kenttäpesät, joita on kaikkiaan kolme kappaletta. Jos juoksija selviytyy takaisin kotipesään, hän ansaitsee juoksun.

Joukkueen ollessa ulkovuorossa sen tärkeänä tavoitteena on pyrkiä estämään vastustajaansa saamasta juoksuja. He siis pyrkivät joko polttamaan tai haavoittamaan juoksijan. Molemmissa vuoroissa on omat haasteensa ja pesäpallossa pärjääminen vaatiikin useita erilaisia taitoja. Hyvä pelaaja osaa löydä palloa siten, ettei vastapuoli saa sitä nopeasti kiinni, ja on nopea juoksija. Hänellä on pelitaktisia kykyjä. Lisäksi hän osaa ottaa pallon kiinni sekä heittää voimakkaasti sekä oikeaan kohteeseen. Moni kokeekin pelissä haasteelliseksi juuri sen, että siinä tarvitaan niin kovin monenlaisia taitoja. Vaikka kyseessä onkin maamme kansallispeli, eivät kaikki suomalaiset koululaiset silti siitä tykkää. Itse asiassa pesäpallo on monen koululaisen inhokkipeli. Ehkäpä pitäisikin pitää kiinni siitä, että vaikka pesäpallo onkin eittämättä hieno laji, ei sitä pakkosyötettäisi lapsille kouluissa? Pelaaminen koulun kentällä koko koulun katsellessa voi olla kova paikka, jos omat taidot ovat kovin heikot.

Millaisia välineitä pesäpallossa tarvitaan?

Maila on tietysti tärkeä väline pelattaessa pesäpalloa. Nykymailat valmistetaan käyttämällä hiili- ja lasikuidun yhdistelmää, mutta entisaikaan mailat valmistettiin puusta. Osallistuttaessa peleihin tulee varmistaa, että käytettävät mailat ovat Pesäpalloliiton hyväksymiä.

Pallo on mailan lisäksi tärkeä pesäpallossa tarvittava väline. Naiset ja miehet käyttävät erikokoisia palloja, samoin juniorit. Miesten käyttämän pallon paino on 160-165 grammaa ja naisten pallon 135-140 grammaa. Junioreiden käyttämä tenavapallo painaa 95-100 grammaa. Ympärysmitaltaan kaikki pesäpallossa käytettävät pallot ovat 21,60-22,20 senttimetriä. Myös pallon kimmoisuutta määritellään Pesäpalloliiton standardein.